Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffailua vol 1 ja 2

Lähiruokaohjelma on mukana lokakuussa maakuntia kiertävällä Lähiruokaa ja matkailua -hanketreffikiertueella. Treffeillä kootaan jo tehtyä kehittämistyötä ja välitetään tuloksia, kohdataan sekä verkotetaan ruoka- ja matkailualan toimijoita. Treffeillä kootaan ja kuullaan ohjelmakauden 2007-2013 tuloksia, saamme viestiä hallituksen lähiruoka- ja luomuohjelmista, tulevasta ohjelmakaudesta 2014-2020 sekä maaseutupoliittisesta kokonaisohjelmasta 2014-2020. Hanketreffien suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavat Ruoka-Suomi -teemaryhmä, Maaseutuverkostoyksikkö, matkailun teemaryhmä, Lähiruokaohjelma ja ProLuomu ry. Tilaisuuksien rullaamiseen paikanpäällä ml. työryhmät osallistuu myös lukuisa joukko alueiden kehittäjätahoja. Kiertueen tilaisuudet on rakennettu yhteneväisistä moduuleista: aamupäivän istunto koostuu ajankohtaiskatsauksista liittyen ohjelma- ja hanketoiminnan kehittämiseen, lähiruokaohjelmaan, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmään ja valmistelussa olevaan kokonaisohjelmaan, uuden ohjelmakauden 2014-2020 maaseudun kehittämisohjelman valmistelutilanteeseen ja sen tiedossa olevaan sisältöön ja tuhtiin tietopakettiin käynnissä olevan Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimuksen alustavista tuloksista. Iltapäivällä jakaudutaan työpajoihin, jossa pohditaan luomua, matkailua, logistiikkaa, uuden yrittäjyyden aktivointia ja verkostoitumista.

Kiertue alkoi 1.10. Tampereelta, jossa Ahlmanin koulutilalle oli kokoontunut seitsemisenkymmentä osallistujaa: yrittäjiiä, hankevetäjiä, rahoittajia ja muita kehittäjiä. Samoin 2.10.13 oli Lahteen Fellmannian tiloihin kokoontunut samanmoinen joukko elintarvike- ja matkailualan toimijoita.




Ahlmanin koulutilan pihamaalle ollaan perustamassa hämäläisistä perinneperennoista mallipihaa

Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen Mavista hahmotteli omassa puheenvuorossaan ohjelma- ja hanketoiminnan kytköstä kehittämistyöhön. Hän korosti, että keskustelussa pitäisi päästä yli rahoitusvälineistä ja keskityttävä nimenomaan kehittämiseen, ja siihen, mitä on annetuilla välineillä mahdollista tehdä, ei takertua siihen, mitä ei saa tehdä. Martikainen myös muistutti, että yritykset toimivat ilman rajoja, koska tuotteiden markkinat ovat muualla. Yhteisöt ovat sen sijaan paikallisia, joten kehittämistyökin on paikallista. Samoilla työkaluilla ei saisi tehdä kehittämistyötä eri kohteisiin, mutta siihen on tällä ohjelmakaudella menty tuloksellisuuden kustannuksella, Martikainen muistutti.

      

Visio asetettava riittävän kauas tulevaisuuteen. Jos tuntuu, että visio on saavutettavissa, sitä ei ole asetettu riittävän tavoitteelliseksi, haastoi Reijo Martikainen kuulijoita pitkäjänteisempään kehittämiseen.

Reijon mietteitä kiteytetysti

*Meidän tehtävänä on tuottaa vastauksia kysymyksiin ja tarpeisiin; on ihan sama mitä termejä käytetään.

*Hankehakijat uskottelevat rahoittajalle saavuttavansa lyhyessä hankkeessa uskomattomia tavoitteita, ja rahoittajat uskottelevat, että ne saavutetaan. Ja sitten ihmetellään, kun tuloksia ei tule tavoitteiden mukaisesti!
*Tieto on hyvä raaka-aine, se ei lopu vaikka sitä jakaa muillekin!

*Hyviä käytäntöjä pitäisi koko ajan kerätä ja levittää.

*Tarvitaan kunnollisia kehittämisohjelmia ja kattohankkeita, joiden tehtävänä olisi selvitystarpeet, koordinaatio, työnjako ja tulosten levittäminen, näitä yhteisesti kerättyjä ja kehitettyjä pitäisi sitten aluehankkeiden hyödyntää ja jalkauttaa omassa työssään. 

*EU-osarahoitus: käyttöä ei saisi ohjata pelkästään alueiden omat tarpeet, vaan pitäisi miettiä koko maaseudulle tulevaa lisäarvoa, ja luottaa valtakunnallisten hankkeiden tehoon koordinoida ja välttää päällekkäisyyksiä.



Itse kerroin taas lähiruokaohjelman ilosanomaa, hallitusohjelman kirjausten taustoja ja ohjelman sisältöä ja tavoitteita. Lähiruoka -teema ollaan ottamassa alueilla vakavasti, ja lähiruoan kehittäminen on useiden alueiden kehittämissuunnitelmissa vahvasti näkyvillä, oli yleinen huomio keskusteluissa.

Uuden ohjelmakauden maaseutuohjelman sisältöä ja valmistelun tilannekatsausta valotti Tampereella maaseutu- ja energiayksikön päällikkö Erkki Honkaniemi Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Lahdessa ylitarkastaja Juuso Kalliokoski maa- ja metsätalousministeriöstä. Honkaniemi toivoi, että jatkossa yhä enemmän kiinnitettäisiin huomiota markkinalähtöisyyteen, ei niinkään siihen, mitä osataan tehdä; hyvä osaaminen ei riitä, jos tuotteet eivät kuluttajaa kiinnosta. Kalliokoski toi esiin, että uuteen rahoituskauteen liittyvissä komission asiakirjoissa lähiruoan edistäminen, samoin matkailu ja sen kytkeytyminen lähiruokaan ovat vahvasti esillä. Toimenpidevalikoima muuttuu, ja esimerkiksi uudessa Yhteistyö -toimenpiteessä mahdollistetaan tuotteiden menekinedistämisen paikallismarkkinoilla ja se kattaa erityisesti lyhyet toimitusketjut. Kalliokoski kuvasi ohjelmavalmistelun olevan sopan hämmentämistä - sopan, josta toivottavasti tulee hyvän makuista!

Ruoka-Suomi –teemaryhmän erikoisasiantuntija Heidi Valtari valotti puheenvuorossaan, mikä kuudennelle toimikaudelleen asetettu Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on, ja mikä on sen rooli maaseudun kehittämisessä. YTR on valmistelemassa nyt uutta maaseutupoliittista kokonaisohjelmaa, ja Valtari kertoi sen perustuvan uuteen lähestymistapaan (paikkaperusteinen kehittäminen, place based policy) sen strategiaryhmän ehdotusten perusteella. YTR:n rakenteita ja kehittämistoimenpiteitä ollaan uusimassa strategian pohjalta, ja jatkossa kokonaisohjelma tulee pohjautumaan viiteen painopisteeseen: Osallisuus ja lähidemokratia; Asuminen ja palvelut; Infrastruktuuri ja maankäyttö; Elinkeinot ja osaaminen ja Ekosysteemipalvelut.

Leena Viitaharju Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoi käynnissä olevasta, MMM:n lähiruokaohjelman varoin rahoittamasta tutkimuksesta, jossa selvitetään lähiruoan käytön aluetaloudellisia vaikutuksia.

Reg-Fin-aluemalliin perustuvan tutkimuksen alustavat laskelmat osoittavat elintarvikesektorin ja maakunnan oman raaka-aineen käytön isot kerroinvaikutukset alueen elinvoimaisuuteen.

Tampereella kuulimme ravintoloitsija Christina Suomisen (ravintola C) ja Lahdessa yrittäjä Päivi Koskelan (Linna-hotelli) kokemuksia lähiruoan käytöstä. Kumpikin heistä korosti lähiruoan olevan heidän yrityksensä lisäarvotekijä, josta asiakkaat ovat valmiita myös maksamaan. Luottamukselliset ja joustavat suhteet tuottajiin ja pienjalostajiin ovat toiminnan kantavia voimia. 

Hanketreffien iltapäivät on varattu työpajatyöskentelylle, jossa osallistujat pohtivat eri teemojen ympärillä kehittämisen painopisteitä jatkossa.

Työpajojen lopputulemana nousi esiin seuraavia painopisteitä:

Luomu:

• tarvitaan oma koordinaattori lähiruokaohjelman tapaan
• luomun lisäarvon viestintään lisää paukkuja
• alueille lisää tilaneuvontaa luomusta
• valtakunnallisen ja alueellisen kehittämistyön parempi nivominen yhteen                                

Matkailu:

• jatkuva laadun kehittäminen
• paikallisuus
• verkostoituminen, myös yli toimialojen
• valtakunnallisiin katto-ohjelmiin ja –hankkeisiin tulee saada aluetoimijoiden tuki ja sitoumus jo suunnitteluvaiheessa
• kehittämistoiminnassa pitää olla jatkuvuutta: syntyy konkreettisen tekemisen ja tulosten kautta

Verkostoituminen

• yritysten tarpeista lähtevä kehittäminen
• tiedon levitys tehokkaammaksi
• verkostoissa oltava aitoa iloa ja innostusta

Uusien yritysten aktivointi

• yrittäjyyskasvatus läpi kouluasteiden
• tuki- ja neuvontapalvelut
• maatilojen aktivointi

Logistiikka

• toimijoiden välinen yhteistyö ja luottamus
• tietoa ja analysointia lisää olemassa olevista logistiikkaratkaisuista
• kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen
• työnjaon tarve, verkostoyhteistyö

Markkinointi

• yhtenäistä viestintää lähiruoasta alueellisin maustein
• markkinointiosaamisen nosto niin yrityksissä kuin kehittäjissäkin
• ruoan arvostuksen lisääminen

 Ennakointi ja trendit

• ympäristövastuullisuuden korostuminen
• tietoa ja tutkimusta on paljon, mutta mistä se on löydettävissä helposti ja kansankielellä
• tarvitaan villiä poikkitieteellistä kehittämistä
• lisää toimijoiden kohtaannuttamisia, hanketreffejä, työpajoja



Työpajoja Ahlmanilla olivat vetämässä mm. Anni-Mari Syväniemi MTK:lta (yläkuva) ja Johanna Mattila Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta (alakuva)

 Kahden hanketreffipäivän kokemuksista voisi sanoa, että toimijoita yli toimialarajojen yhteen kokoavia tilaisuuksia tarvitaan. Työpajojen ja keskustelujen päällimmäisenä sanomana seuraavalle ohjelmakaudelle oli, että kehittämistyö tarvitsee taakseen vahvoja valtakunnallisia katto-ohjelmia ja -hankkeita, joihin aluehankkeet voivat tukeutua omassa työssään. Kehittämisessä pitäisi päästä yritys- ja markkinalähtöiseen, tarpeeseen perustuvaan kehittämiseen, jossa tehdään konkreettisia, yrityksiä auttavia toimenpiteitä. Kritiikkiä sai osakseen erityisesti "ylhäältä annetut", muualla suunnitellut hankkeet, joiden suunnitteluun eivät yritykset ole osallistuneet, ja jotka jäävät yritysten arjesta irrallisiksi.
Hanketreffien ohjelmat löytyvät Ruoka-Suomi -teemaryhmän sivuilta, josta myöhemmin on saatavissa myös kaikki alustukset sekä muistiot työryhmissä käydyistä keskusteluista.

Kuvat: Kirsi Viljanen