Olen jo monena vuodenvaihteena käynyt läpi erilaisia raportteja ja artikkeleita seuraavan vuoden ruokailmiöistä ja -trendeistä. Niin nytkin ja ohessa niistä koontia.
S-ryhmän uutisessa 2026 trendit perustuvat toteutuneeseen myyntidataan ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin. S-ryhmän lokakuisen asiakastutkimuksen mukaan 56 % vastaajista tuntee vuonna 2024 uudistetut ravitsemussuositukset ja 37 % vastaajista kertoo tehneensä muutoksia ruokavalioonsa suositusten pohjalta. Suositusten vaikutus näkyy muun muassa leikkelemyynnin vähenemisenä ja kasvisten myynnin lisääntymisenä. Proteiinilähteet monipuolistuvat ja esimerkiksi tofun ja raejuuston myynti on kasvanut selvästi. Arjen kiirettä helpottamaan halutaan valmiita ratkaisuja ja esimerkiksi ruokapakasteiden, irtoleipomotuotteiden ja pakastepizzojen myynti noussut. Helpotusta arkeen tuo myös valmiiksi pestyt, pilkotut ja raastetut kasvikset. Ruuan ostaminen verkosta on nopeassa kasvussa ja ruokarobottikuljetusten osuus kaikista tilauksista on peräti 20 %. Juomisen trendeissä jatkuu hyvinvointi ja alkoholittomuuden kasvu. Nousussa on urheilu- ja hyvinvointijuomat (+11 %) ja kasvipohjaiset ruokajuomat (+4 %) kaurajuomien kasvun ollessa 5%. Huolestuttavaa on energiajuomien myynnin kasvu (+12 %).
Euromonitorin katsaus jakaa vuoden kuluttajatrendit neljään kategoriaan. Comfort zone -trendissä kuluttajat etsivät rauhaa ja hallinnan tunnetta globaalin epävarmuuden keskellä. He haluavat yksinkertaistusta, emotionaalista turvaa ja tasapainoa. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista tulee realistisiin ja tarkoituksellisiin kulutusvalintoihin keskittyvä saavutettavissa oleva prioriteetti. Kuluttajat kaipaavat luonnollisuutta ja terveellisyyttä, myös ruoasta. Tuotteet, jotka tarkoituksellisesti vaikuttavat aisteihin, kuten rauhoittavat tuoksut tai hyvää mieltä tuovat maut herättävät positiivisia tunteita. Tähän käytetään usein kasviperäisiä aineita, kuten kamomillaa tai sitruunaa. Fiercely Unfiltered -trendissä kuluttajat haluavat aitoa itseilmaisua ja toivovat yhä personoidumpia tuotteita ja elämyksiä. Tuotekehityksessä kannattaakin ottaa kuluttajat mukaan. Rewired Wellness -trendissä kuluttajat haluavat klinikkatason korkean teknologian ratkaisuja arkeensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuluttajat odottavat, että arjen tuotteet vastaavat lääkkeiden tai ammattimaisten kosmeettisten palveluiden tarkkuutta, tehoa ja nopeutta. Terveysteknologioilta odotetaan esimerkiksi henkilökohtaisia ruokailusuosituksia. Vaatteista tulee lääketieteellisiä vaatteita, jotka seuraavat henkilökohtaisia biometrisia tietoja esimerkiksi suorituskyvyn parantamiseksi. Älyvaatteet ovat osa laajempaa digiloikkaa, joka mullistaa myös HoReCa-alaa, parantaen sekä työntekijöiden turvallisuutta että keittiön toiminnan tehokkuutta. Suuri osa kuluttajista seuraa terveyttä älysovelluksilla. Next Asian Wave -trendissä Itä-Aasian brändit asettavat standardit tuotteille, joissa yhdistyvät edullisuus, digitaalinen ketteryys, kulttuurinen relevanssi, nopeus ja yksilöllisyys. Trendin myötä tarvitaan mobiilikeskeisiä, digitaalisiin ostokokemuksiin nojaavia ratkaisuja, jotka yhdistävät sisältömarkkinoinnin ja kaupankäynnin saumattomasti
Globaalisti toimivan markkinatutkimuslaitos Innovan katsauksessa proteiinibuumin odotetaan jatkuvan ja suolisto- ja mielenterveyteen kiinnitetään huomiota. Ruoka on osa hemmottelua ja siltä odotetaan elämyksiä. Terveysvaikutteisia juomia käytetään yhä enemmän. Kasvipohjaisten proteiinien suosio kasvaa, mutta niiltä odotetaan aitoutta. Annokset ovat yhä enemmän erilaisiin henkilökohtaisiin tilanteisiin räätälöityjä. Tuotteiden odotetaan olevan kohtuuhintaisia. Oman ruokakulttuurin ja -perinteiden mukaiset ruuat tarjoavat lohtua ja vahvistavat identiteettiä epävarmoina aikoina. Kestävyys vetoaa edelleen kuluttajiin erityisesti silloin, kun se on konkreettista, huomioi avoimuuden ja tuo arjen hyötyjä.
Markkinatutkimuslaitos Mintelin mukaan kuluttajat siirtyvät yksipuolisesta yhden ravintoaineen maksimoinnista (esim. proteiini, kuitu) kohti ravintoainetasapainoa ja monimuotoisuutta. He arvostavat monipuolisuutta terveyden, maun ja ympäristön kannalta. Nostalgia on nouseva voima: kuluttajat hakevat lohtua ja hallinnan tunnetta perinteisistä ruoka- ja juomatavoista sekä ikiaikaisista aineksista. Brändit, jotka asettuvat kulttuuriperinnön vaalijoiksi ja markkinoivat esimerkiksi fermentoituja, kuivattuja tai säilöttyjä tuotteita, saavat luottamusta. Moniaistisuudesta tulee osa käytännöllistä hyvinvointia ja tuotteissa korostetaan tekstuureja, tuoksuja ja värejä, jotka syventävät kuluttajan tunneyhteyttä.
Flora Southey Food Navigator Europe -verkkojulkaisun artikkelissaan totesi proteiinibuumin jatkuvan sekä ruuissa että juomissa. Kuitujen merkitys hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa ja myös funktionaalisten terveyttä edistävien elintarvikkeiden suosio kasvaa. Kasvipohjaiset tuotteet jatkavat suosiotaan, ja ekologisen kestävyyden lisäksi haetaan taloudellista vakautta. Väestön vanhetessa haetaan jaksamista ja terveyttä edistäviä tuotteita.
Myös Donna Eastlake nosti Food Navigator Europe -verkkojulkaisun toisessa artikkelissa esiin proteiinien suosion jatkumisen. Suolistoterveyden ja aivoterveyden tukeminen ravitsemuksen kautta on tärkeää. Tämä näkyy myös funktionaalisten juomien suosiossa. Kasvipohjaisten ruokien suosio jatkuu, mutta tuotteiden odotetaan olevan luonnollisia ja vähemmän jalostettuja. Vaikka kestävyys -näkökulmat eivät ole enää niin vahvoja kuin aiemmin, ohjaa se kuitenkin vahvasti kuluttajien ostokäyttäytymistä. Kuluttajat odottavatkin läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä. Kuluttajat kaipaavat myös nostalgisia ruokia ns. lohturuuaksi. Kuluttajat ovat myös hintatietoisia: rahalle halutaan laadukasta vastinetta. Kuluttajat kaipaavat myös eri tilanteisiin räätälöityjä tuotteita. Kuluttajat kaipaavat myös hemmottelutuotteita, jotka hyvän maun lisäksi antavat moniaistisia elämyksiä.
Thefoodpeople -yhteisö piti 18.11.25 online -tilaisuuden, jossa keskusteltiin vuonna 2026 vaikuttavista ruokailmiöistä. Terveellisyys ja hyvinvointi oli keskustelun alun ytimessä. Proteiinit ja kuidut trendaavat ja laihdutuslääkkeen GLP-1:n räjähdysmäinen käyttömäärän nousu järkytti: aineenvaihdunnan pitäisi saada tukea terveyttä edistävistä elintarvikkeista, ei lääkkeistä. Ruuan pitää tuoda myös hyvää mieltä eikä herkuista pidä syyllistyä. Perinteinen ruokailurytmi on muuttumassa ja ruokaa ja välipaloja syödään silloin kun huvittaa. Nostalgiset ruuat ja välipalat tuovat mielihyvää muuttuvassa maailmassa. Ruuan ostokokemus halutaan miellyttävämmäksi ja erilaiset tekoälypohjaiset applikaatiot nopeuttavat ja helpottavat kaupassa käyntiä. Ruualta odotetaan yksinkertaisuutta ja tuoreutta ja siitä halutaan avointa tietoa. Ruokahävikkiä estetään ja tuoreutta varmistetaan erilaisin älyratkaisuin. Leivät ja vohvelit erilaisin täyttein trendaavat. Lihaa käytetään edelleen, mutta ruhosta halutaan käyttää kaikki osat. Geenieditoinnin katsottiin antavat isoja mahdollisuuksia.
Kespron Ravintolailmiöt 2026 -raportti kiteyttää vuoden 2026 ilmiöt viiteen kokonaisuuteen. 1) Kaikkien ravintola. Ravintolat ovat nykyajan “nuotiopaikkoja”: arjen olohuoneita, joissa kohtaamiset, yhteisöllisyys ja hyvinvointi vahvistuvat (esim. kortteliravintolat, viinibaarit, pop-up konseptit). Ravintoloissa on teemallisia tapahtumia, jotka tuovat vaihtelua ja sitouttavat eri yleisöjä. Ravintolatilaa käytetään moniin tarkoituksiin ja sen konsepti ja juomalistat räätälöidään kohderyhmittäin. 2) Ravintolat luovuuden pelikenttänä. Yhdistelyn vapaus: makumaailmojen, keittiötekniikoiden ja kulttuurivaikutteiden rohkea ristiinpölytys; kokeilut yli genre- ja maarajojen. Myös yhteistyötä kulttuurin eri tekijöiden kanssa (musiikki, teatteri, runous) nostetaan pääestradille osaksi ravintolakokemusta ja elinkeinon ekosysteemiä. 3) Erottaudu elämyksillä. Tarinallinen kokemus: eheä tarina sitoo ruoan, juoman, tilan ja palvelun; visuaalinen runsaus ja moniaistisuus haastavat minimalistisuuden. Toisaalta kaivataan helppouden luksusta: sujuva, vaivaton ostaminen ja palveluprosessi ilman kiireen tunnetta; arjen luksus näkyy myös nopeissa, laadukkaissa konsepteissa (esim. voileipäbaarit). Toteutetaan erilaisia uusia juhlimisen tapoja: juhla siirtyy päiväsaikaan ja hyvinvointiin (kahvireivit, brunssien jatkot); ruokajuomaparit ja alkoholittomien vaihtoehtojen kasvu. Ravintolaruuasta ja -juomista etsitään myös hyvinvointia: funktionaaliset juomat (stressiä vähentävät, unta tukevat, proteiinipitoiset) ja alkoholittomat juomaparit yleistyvät myös fine diningissa. 4) Teknologia ravintolan arjessa. Tekoäly tukee ruokalistasuunnittelua, tarjonnan optimointia ja hävikin vähentämistä; datan käyttö edellyttää hyvää tietosuojaa ja kyberturvaa. Teknologia toimii taustalla ihmisten rinnalla (ihmisten ja koneiden hybriditiimi), helpottaen arkea ja parantaen kannattavuutta. 5) Vastuullisuus 2.0. Vastuullisuus on nykyään oletusarvo: raaka-aineiden alkuperä, energiankulutus, pitkäikäiset materiaalit, korjaamisen kulttuuri ja läpinäkyvyys luovat luottamusta. Tarjonta mukautetaan sesonkien ohella saatavuuden, hinnan ja geopoliittisten muutosten rytmiin; dokumentoitu, arvoihin juurtunut tekeminen. Hyperlokaalit raaka-aineet, ulkona valmistetut elämykset ja paikkalähtöiset konseptit vahvistavat merkityksellisyyttä—talouden ja elinvoiman yhteispeli. Teknologia tuo vastuuta: data ja automaatio vähentävät hävikkiä ja tukevat vastuullisia päätöksiä—oikein käytettynä yhdistää arvot ja kannattavuuden.
Nicola Trup nosti National geographic -artikkelissaan esiin 11 trendiä, jotka näkyvät ravintoloissa eri puolilla maailmaa. Fermentoidut kastikkeet ja hitaasti sulatetut eläinrasvat antavat mauille syvyyttä. Ruuista on trendaamassa vartaassa paistetut kanat, kuitupitoiset ruuat, maustetut tuorejuustot sekä perinteiset, nostalgiset ruuat. Some vaikuttaa nouseviin trendeihin: Tiktokin myötä keittiöistä haitilainen keittiö on nousussa, samoin riisikakut, joiden suosioon vaikuttaa myös vahva K-pop -kulttuuri. Some on vahvistanut myös makean ja mausteisen makumaailman tuotteiden kehittämistä. Maustekurkkuja ei vain syödä, vaan niitä käytetään drinkeissä ja jalosteissa. Matcha-teen saatavuusongelmien vuoksi japanilaisen hojicha-teen suosio on kasvussa.
Amerikkalaisen ravintola-alan järjestön raportin mukaan vuonna 2026 korostuvat hankinnat lähialueilta, lohtua tuovat ruuat ja menut, joista kuluttaja kokee saavansa rahoilleen kohtuuhintaista vastinetta. Menuihin kaivataan selkeitä merkintöjä (ravintosisältö, alkuperä, vastuullisuus) ja erikoisruokavalioita (allergiat). Ruualta odotetaan aitoutta ts. vähemmän lisä- ja väriaineita ja vähemmän prosessoitua. Erilaisia proteiinilisukkeita käytetään monipuolisesti, smashed burgerit jatkavat nousuaan ja pakkauksilta kaivataan kompostoituvuutta tai uudelleen käytettävyyttä.
Tastewise on yhdysvaltalainen generatiivinen tekoälyalusta ja kuluttajainformaatioverkkoympäristö, joka keskittyy elintarvike- ja juomateollisuuteen. Se tarjoaa reaaliaikaisia näkemyksiä kuluttajakäyttäytymisestä, ravintolamenuista ja sosiaalisen median trendeistä – yli biljoonan datapisteen avulla – ja muuntaa nämä tiedot konkreettisiksi toimenpiteiksi innovaatio-, markkinointi- ja myyntistrategioissa. Tastewisen trendiraportti 2026 nostaa esiin neljä isompaa trendiä. Niistä ensimmäisessä ruoka on osa oman identiteetin rakentumista. Siinä korostuu aitous, käsityöläisyys ja ruuan alueellisuus. Proteiineissa suositaan jälleen lihaa ja hyperlokaalit ruuat ja juomat ovat premiumia. Toisessa trendissä ruuasta ja juomista haetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia (aineenvaihdunta, aivoterveys, hedelmällisyys ja hormonitasapaino), kolmannessa korostetaan yksilön valinnanvapautta (annosten personointi, ei selkeää ruokailurytmiä, terveelliset snacksit). ja neljännessä moniaistisuutta ja erilaisia tekstuureja.
Tässä kirjoituksessa oli mukana vain otos isosta aineistosta, joka hakusanoilla "ruokatrendit 2026" ja "food trends 2026" löytyi.
Tekstin kokosi Kirsi Viljanen
Kuva: Kirsi Viljanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti