Suurlähetystöillä ympäri maailmaa on erilaisia käytäntöjä
edustustilaisuuksien järjestämiseksi: osalla on suomalainen kokki, osalla on
paikan päältä palkattu kokki, osalla on yhteinen kokki jonkun muun maan suurlähetystön
kanssa, osa taas ostaa kaikki catering –palvelut ulkopuolisilta tarjoajilta.
Mikäli suurlähetystön ymmärrys ruokadiplomatiasta ja ohjaus tilaisuuksien
suomalaista ruokakulttuuria korostavasta ja suomalaisia tuotteita esiin
tuotavasta tarjonnasta ei ole riittävän vahvaa, ei suomalaisuuden ydin sitten
välity vieraan lautaselle saakka.
Aikanaan Pohjoismaisen ministerineuvoston alaisessa Uusi
pohjoismainen ruoka –ohjelmassa valmisteltiin pohjoismaisten suurlähetystöjen
käyttöön työkalupakki ruokadiplomatian vahvistamiseksi. Siinä ruoka kytkettiin
paitsi suurlähetystöjen työhön, mutta myös laajemmin kulttuuriin ja sen
tapahtumiin. Työkalupakin löydät täältä.
Suomessa ruokadiplomatiaa on edistetty muun muassa
tarjoamalla suurlähetystöjen kokeille koulutuksia, joissa on käyty läpi
suomalaista ruokakulttuuria, alkutuotannon erityispiirteitä, luonnonantimien
mahdollisuuksia ja suomalaiseen ruokaan kuuluvia raaka-aineita, valmistustapoja
ja reseptiikkaa. Koulutuksia on toteutettu tähän mennessä viisi. Koulutuksia on
suunniteltu jatkettavan, mutta koronan tuoma globaali epävarmuus, matkustuskiellot ja muut rajoitteet ovat siirtäneet
toteutusta nyt jo parina vuonna.
Kokkikoulutuksen tueksi ja suomalaisen ruuan
esiinnostamiseksi ulkoministeriö ja Suomalaisen ruokakulttuurin
edistämisohjelma julkaisivat aikanaan eri kieliversioina Makupaloja Suomesta–viestintäaineiston. Vuoden 2019 Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tilaisuuksien
toteuttamisen tueksi ELO-säätiö kokosi Valtioneuvoston kanslian ja sidosryhmien
kanssa ohjeistuksen, jonka tavoite oli tarjota konkreettisia vinkkejä ja
neuvoja siihen, miten tilaisuuksien järjestäjät voivat tehdä valintoja kestävän
ruokakulttuurin puolesta.
Parhaimmillaan suomalainen ruokadiplomatia on suomalaisista raaka-aineista valmistetun ruuan tarjontaa ja ruokakulttuurin esilletuontia. Suomella ei kuitenkaan ole kaikkiin lähetystömaihin elintarvikkeiden vientiä, ainakaan laajassa mittakaavassa tai kaikkien raaka-aineiden osalta. Tästä syystä maa- ja metsätalousministeriö ja ulkoministeriö rahoittivat pilotin, jossa etsittiin keinoja kustannustehokkaaseen tilaus- ja logistiikkaratkaisuun suomalaisten elintarvike- ja juomaerien saamiseksi suurlähetystöjen käyttöön. Lue pilotista lisää täältä. Pilotin myötä toivotaan suomalaisten elintarvikkeiden ja juomien laajempaa käyttöä edustustilaisuuksissa, ja sen kautta yhä parempaa ja maistuvampaa Suomen maakuvaa.
Teksti: Kirsi Viljanen
Kuvat: 1. kuva: ELO-Säätiö. 2. kuva: MMM-kuva-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti