MMM met Slush with Slurps...

...siis mitä ihmettä? Teknologian pöhinää, start-up'ja, it-hemmoja ympäri maailmaa, sijoittajia lennätettynä suoraan Jenkkilästä. Ja miten maa- ja metsätalousministeriö siihen sitten liittyy?

Hyvä kysymys. Ja vastaus on ilmiselvä. Suomalainen elintarviketuotanto on rämpinyt kannattavuutensa kanssa suossa Venäjän viennin tyrehdyttyä ja maailmankaupan muiden heilausten vuoksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu vahva linjaus nostaa Suomen kauppataseen kurssia ja lisätä oikein roimasti vientiä, ja vahvistaa muutenkin alan kilpailukykyisyyttä.

Tähän pohjaa luo viimeistelyssä oleva ruokapoliittinen selonteko, joka annetaan eduskunnalle alkuvuonna 2017. Sen valmisteluissa nousi esiin erilaisten uusien toimintatapojen etsintä ml. elintarvikealan oma Slush-tapahtuma. Siihen ei nyt tällä aikataululla revetty, mutta saimme Slushin yhteyteen sen viralliseksi side-eventiksi oman ruoka-alan start-up'lle ja sijoittajille suunnatun, Suomen Messujen tiloissa pidetyn aamiaisen, joka sai nimekseen Slurps - onhan meillä niin maukasta ruokaa! Slurpsin toteuttamisessa MMM:n oikeana kätenä toimi viestintätoimisto Cocomms.

Neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen MMM:stä kertoi taustoja tilaisuudelle ja esitteli lyhyesti selontekoluonnoksen tavoitteita, visiota ja valmisteluprosessia. Selonteossa etsitään uusia markkina-avauksia ja kilpailukykytekijöitä, ja alalle kaivataan uusia toimijoita ja tuotteita. Hän myös korosti vientimarkkinoiden tärkeyttä.

Foodoran Suomen toimitusjohtaja Ville Vasaramäki kertoi kansainvälisen, voimakkaasti kasvaneen yrityksen kasvutarinaa ja mitä on matkan varrella tullut opittua. Tärkeintä on tuntea kohdemaan kulttuuri, ruokailutottumukset ja -tavat ja ruokakulttuuri, jotta ao. maassa pystyy toimimaan. Foodora otti myös strategiakseen lähteä maailmanvalloitukseen osin keskeneräisellä palvelutuotteella - tärkeintä on pääavaus, jolla erottua joukosta ennen kilpailijoita. Vasaramäki korosti myös median, niin somen kuin erityisesti lehtiartikkeleiden, merkitystä tuotteen tunnetuksi tekemisessä.

Ambroniten perustaja Simo Suoheimo kertoi start-up -yrityksensä synnyn tarinaa. He halusivat luoda tuotteen, joka on kestävä, terveellinen, maukas ja jota on helppo käyttää ja sen kautta saavuttaa päivän ravintotarpeet. Yritys lähti liikkeelle kaverusten ravintolapäivänä myymästä smoothiesta, josta syntyi idea lähteä työstämään tarjoomusta ihan oikeaksi myyntituotteeksi. Keskeneräisestä tuotetta esittelevästä beta-versiosta huolimatta joukkorahoitus tuotti tulosta ympäri maailmaa, ja tilauksia oli yli 50000 kappaletta ennen kuin yritys oli edes perustettu tai tuote valmis. Joukkorahoitus on keino saada rahoituksen lisäksi asiakkailta tuotekehitysapua, ja osana markkinointia nostaa rahoittajia/"lead-usereita" esiin sankaritarinoina.

Esa Wrang FinPron FoodFromFinland -vientiohjelmasta valotti elintarvikkeiden vientimahdollisuuksia ja muistutti, että suomalaisten elintarvikealan yritysten kasvu syntyy vain viennistä. Suomella on hyvä maine, ja loistavaa tuoteosaamista täyttämään maailmalla kasvussa olevia kysyntätrendejä erityisesti free from- ja terveysvaikutteisille tuotteille. Marjatuotteet vielä täysin hyödyntämätön potentiaali, Wrang kertoi. Myös maito-, liha- ja kalajalosteille, kauratuotteille, maltaille ja brändätyille erikoisalkoholituotteille on suurta kysyntää.

Keskusteluosuudessa Rovion Simo Hämäläinen nosti esiin kasvun mahdollisuutena lisenssoidun yritysten välisen yhteistyön, esimerkkinä Angry Birds'n ja Fazerin kumppanuus. Meillä Suomessa on paljon hyvän brändin omaavia, kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, niitä kannattaa käyttää hyödyksi, muistutti Hämäläinen.

Päivän annista jäi päällimmäiseksi mieleen, että meillä on loistava elintarvikealan startup-pohja ja lisää yrityksiä innovatiivisine tuotteineen ja palvelukonsepteineen on tulossa. Markkinoita pitää lähteä etsimään ennakkoluulottomasti intohimolla ja uskottavalla tarinalla. Asiakkaat tulee ottaa mukaan tuotekehitykseen alusta lähtien ja käyttää verkkokauppojen ja somen voimaa lanseeraukseen. Kohdemaan asiakkaat ja lainsäädäntö pitää tuntea, mutta siihen on apuja saatavissa mm. FinProlta ja Eviralta. Tuotekopiointiin pitää varautua muistaen, että tavaramerkkien suojausprosessi voi viedä vuosia. Tuotekopiointia tapahtuu kuitenkin, joten kannattaa keskittyä tuotteen ei-kopioitavissa olevan ominaisuuden kehittämiseen. Rohkeutta pitää olla, eikä tuotteen tarvitse lanseerausvaiheessa olla ihan viimeiseen saakka hiottu. Nyt rohkeasti maailmalle! Kuten Vasaramäki omassa puheenvuorossaan totesi: "Ei saa nyhvätä liian pitkään.."

Alustusten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus verkottua ja esitellä omia tuotteitaan mahdollisille yhteistyökumppaneille. Yhteystietoja vaihdeltiin tiuhaan ja mielenkiintoisia uusia kumppanuuksia on selvästi tulossa. Ollaan kuulolla!