Viron Avatud talude päev veti jälleen puoleensa

 

Maaseutuverkostoyksikkömme järjesti jälleen opintomatkan Viron Avatud talude päev -tapahtumaan, jossa kahden päivän aikana pääsee tutustumaan virolaisiin maatiloihin ja muihin maaseutukohteisiin ja joka vastaa meidän Lähiruokapäiväämme. Avatud talude päev -tapahtumasta on muodostunut Viron suurin yleisötapahtuma, jossa käyntikohteita oli tänä vuonna 320 tilaa ja kävijöitä yli 256 000. Opintomatkan tarkoitus oli kerätä kokemuksia oman Lähiruokapäivämme toteuttamiseen ja kehittämiseen. Opintomatkalla oli mukana lähes 20 henkilöä, jotka ovat Lähiruokapäivää järjestämässä omissa yrityksissään tai yhdistyksissään tai muuten osallistuvat päivän toteuttamiseen.

Ensimmäinen käyntikohteemme oli Harjun maakunnassa sijaitseva Korjuse-Vanapere farm / Kloostrimetsa Fideikomiss UÜ, jossa viljellään luomuna omenia, päärynöitä ja marjoja ja jotka jatkojalostetaan hilloiksi, mehuiksi, siidereiksi ja siiderietikoiksi. Tilalta voi varata ryhmille tutustumiskierroksia ja tuotteiden maistatuksia. Tilan tuotteita on myynnissä itsepalvelu -periaatteella toimivassa puodissa.

Yrittäjä Ando Eelmaa esitteli yrityksensä toimintaa

Seuraavaksi suuntasimme tutustumaan Sootsun laventelitilaan, jossa on tällä hetkellä 12 000 laventelipensasta. Tilalla laventeli jatkojalostetaan useiksi tuotteiksi, joita on myynnissä tilapuodissa ja verkkokaupassa.

Lännen maakunnassa sijaitseva Kairit Keraamika / Tallifarm valmistaa erilaisia keramiikkatuotteita ja järjestää keramiikkatyöpajoja. Tuotteita voi ostaa omasta myymälästä tai tilan verkkokaupasta.

Avatud talude päev -tapahtuma järjestettiin viikonloppuna 25.7.-26.6.2026, ja sen avajaistilaisuus oli perjantaina 24.7.2026 Ohtla Lihaveis -tilalla. Tilalla kasvatetaan charolais-karjaa. Tapahtumassa oli puheita, musiikkiesityksiä ja maistatuksia sekä Lihaveis -vaunu, josta sai ostaa burgereita. Tilan pihatto ja sen yhteydessä oleva lato toimivat myynti- ja ruokailupaikkoina ja on annettava erityiskiitos tilalle, sillä kaikki paikat olivat viimeisen päälle siistit ja puhtaat.

Perjantai-illalla suuntasimme Haapsalun katuruokafestivaaleille, jossa oli lähes 100 myyjää ja aivan valtavasti kävijöitä. On ilo huomata, miten paljon ruoka kiinnostaa ja miten mukavan ja rennon tapahtuman sen ympärille voi luoda!

Kuva: Piia Snellman

Lauantain aloitimme Lõunan kotieläinpihalla, jossa kasvatetaan jättikaneja. Tilalla on myös hevosia, poneja, vuohia, kääpiövuohia, kääpiökaneja, minipossuja, nautoja ja paljon erilaisia lintuja kuten eri rotuisia kanoja ja kalkkunoita ja ankkoja. Tilalle voi varata tutustumiskäyntejä ja tila onkin muun muassa koululuokkien suosiossa.

Tänävan tilalla yhdistyy isännän kemistin ja kokin ammatit ja siellä valmistetaankin ennakkoluulottomasti erilaisia makusinappeja ja -siirappeja. Tilalta voi varata myös kokoustilaa ja erilaisia sinapin maistelu- ja valmistusvierailuja ja muita kursseja.

Männikun tilalla kasvatetaan eri rotuisia kaneja, vuohia ja viiriäisiä sekä lampaita, hanhia, ankkoja, kalkkunoita, fasaaneja ja helmikanoja. Tilalla on myös perinteinen riihitupa savusaunoineen.

Linnamäen mehiläistilalla on noin 130 mehiläispesää, jotka ovat useissa eri kohteissa mahdollisten erilaisten makuhunajien tuotannon. Tilalla myydään myös siitepölyä ja fermentoitua siitepölyä sekä erilaisia mehiläisvahatuotteita.

Kuva: Viron maaseutuverkosto

Retken ainoa kunnon sadekuuro osui harmillisesti, kun olimme tutustumassa Raudsepa tilan leikkokukkien tuotantoon. Tilalle oli istutettu noin 20000 kesäkukkien tainta, lisäksi yli 1000 daalian ja yli 2000 ritarinkannuksen tainta ja pionien määrää kasvatetaan määrätietoisesti. Tilalla hyödynnetään runsaasti myös luonnonkukkia kuten siankärsämöä ja poimulehteä. Tilan kukkia myydään Haapsalussa itsepalvelukojun kautta ja tilalta voi tilata asetelmia ja kimppuja erilaisiin tilaisuuksiin.

Kuva: Viron maaseutuverkosto

Urgen tila on saanut vuonna 2024 Läänemaan Kaunis koti -tunnuksen ja vuonna 2025 Viron presidentin Kaunis Eesti Kodu -huomionosoituksen. Piha olikin valtavan kauniisti hoidettu ja täynnä erilaisia istutusalueita. Tilalla viljellään myyntiin permakulttuurin periaatteiden mukaisesti erilaisia juureksia ja vihanneksia. Tila on myös entisöinyt vanhaa kiviaitojen reunustamaa tietä.

Kuva: Viron maaseutuverkosto

Lauantain kierroksemme päättyi Habaja Viinavabriku -tilalle, jossa tuotetaan marja- ja hedelmäviinejä sekä valmistetaan artesaanipizzoja. Tilalta voi varata maistelupaketteja ja juomatuotteita on myynnissä tilapuodin lisäksi useissa paikoissa ympäri Viroa.

Sunnuntaiaamuna ennen paluumatkalle lähtöä vierailimme Viron maataloustuottajain keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Varblasin Ahisilla tilalla. Tilalla kasvatetaan luonnonlaitumilla kanoja, joiden munia on myynnissä useissa liikkeissä ympäri Viroa. Kanat ovat talvisin isossa kasvuhuoneessa ja kanojen käyttämä alusta toimii seuraavan vuoden tomaattikasvuston alustana. Tilalla kasvatetaan myös vihanneksia myyntiin. Tilalle voi varata myös vierailuaikoja. 

Avatud talude päev -tapahtuman kohderyhmä on erityisesti lapsiperheet. Käyntikohteissamme lapset olikin huomioitu erittäin hyvin. Eläimiä pääsi silittelemään ja/tai tilalla oli piirtämis-, väritys- tai askartelupisteitä ja myös pomppulinnoja näkyi.

Maatilat keräävät tietoa osallistujamääristä eri keinoin. Tiloilla oli esimerkiksi kartta, johon nuppineuloin kävijä laittoi paikkakunnan, josta oli kotoisin. Tiloilla oli myös vieraskirjoja tai listoja, joihin laittaa nimensä. Joillakin käyntikohteilla kävijä laittoi purkkiin napin tai kukan.

Kuva: Viron maaseutuverkosto

Ohessa vielä tunnelmakuvia matkaltamme.

Omaa Lähiruokapäiväämme vietetään 12.-13.9.2026. Vielä ehtii ilmoittautumaan mukaan järjestäjäksi! Nettisivuilla on esitelty kaikki kohteet ja niihin kannattaa tutustua ja suunnitella usean kohteen reitti! Lähiruokapäivän valtakunnalliset avajaiset pidetään tänä vuonna 12.9.2026 Loimaalla Maatalousmuseo Saran alueella.

Maaseutuverkostoyksikön Iiro Halmeen blogin opintomatkasta voi lukea täältä.

Viron maaseutuverkoston kuvia opintomatkasta voi selata täältä.

Virolaisen agri.ee -sivun uutisen Viron tapahtumasta voi lukea täältä.

Aiempien matkojen blogit: 2017, 2023, 2024.

Teksti: Kirsi Viljanen

Kuvat: Kirsi Viljanen ellei toisin mainita

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voitto Kujalan tilalle

 

Kilpailun voittajat Timo ja Susanna Kujala. Kuva: Suomen messut

Vuoden lähiruokateko -kilpailun voittaja julkistettiin tänään avatuilla Lähiruoka- ja luomumessuilla. Tänä vuonna Suomen Messusäätiön myöntämän 5000 euron palkinnon sai hailuotolainen Kujalan tila.

Valinnassa arviointiraati nosti esiin muun muassa seuraavaa:

·       toiminnan monipuolisuus: tilalla lihantuotannon lisäksi erilaisten lähiruokatuotteiden jalostus- ja myyntitoimintaa sekä elämyspalveluja

·       vastuullisuutta arvokkaiden hailuotolaisten perinnebiotooppien hoitamisessa

·      yhteistyötä muun muassa Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuodessa

·       innovaatioita kuten elämyksellisten matkailupalvelujen tuomista mukaan yrityksen tuoteperheeseen.

Vuoden Lähiruokateko -palkinnon tarkoituksena on lisätä lähiruuan tunnettuutta ja nostaa esiin lähiruoan käytöstä ja lähiruoan edistämisestä hyviä esimerkkejä, joista muut voivat ottaa mallia.

Tänä vuonna kilpailuun tuli yli ehdotuksia yli 40 ehdokkaasta. Palkinnonsaajan valinnassa korostui erityisesti vastuullisuus, yhteistyö ja uusien ratkaisujen kehittäminen lähiruokasektorilla.

Yleisöäänestyksessä Kujalan tila esitteli toimintaansa seuraavasti:

Tilan oma luonnonlaidunliha on toiminnan perusta. Karja laiduntaa perinneympäristöjä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta samalla kun eläinten hyvinvointi varmistetaan laidunnuksella ja vasikoiden kasvulla emojen kanssa. Nurmipohjainen viljely tukee hiilensidontaa ja vähentää ravinnevalumia. Aurinkopaneelit tuottavat energiaa jalostukseen, ja lähiruokatuotteita valmistetaan osin aurinkoenergialla. Sivuvirtoja, kuten paikallisen panimon mäskiä, hyödynnetään rehun lisänä, ja pakkaamisessa suositaan kierrätysmateriaaleja. Vastuullisuus on konkreettista arjen toimintaa.

Kujalan tila jalostaa luonnonlaidunlihasta artesaanisertifioituja burgeripihvejä ja lisäksi tekee tilalla muita palkittuja löökikastikkeita ja metsäisiä makusiirappeja. Arvonlisä jää alueelle, ja tuotteet myydään pääosin suoraan kuluttajille, REKO-verkostojen tai verkkokaupan kautta sekä ruokarekalla tapahtumissa. Näin lähiruoka tuodaan ihmisten arkeen ja uusille yleisöille.

Lähiruoka on integroitu myös matkailuun. Kotaruokailupalvelut ryhmille tuovat paikalliset raaka-aineet ja tarinat osaksi elämyksellistä ruokailua. Avotulella valmistetut ateriat yhdistävät perinteen, sesongin ja vastuullisen tuotannon – ja tekevät lähiruoasta koettavan elämyksen.

Yhteistyö on Kujalan tilalla keskeinen osa toimintaa. Asiantuntijayhteistyö, Arctic Food Lab -verkosto ja paikalliset kumppanuudet vahvistavat koko lähiruokasektoria. Kujalan tila osoittaa, että lähiruokateko syntyy, kun vastuullisuus, verkostot ja rohkea kehittäminen yhdistyvät – ja paikallinen ruoka toimii sekä ympäristötekona että elinvoimatekona.

Kujalan tilan burgereita voi herkutella erilaisissa tapahtumissa

Kujalan tilan tuotteita voi ostaa myös verkkokaupasta

Ehdokkaiden joukosta arviointiraati valitsi 6 finalistia yleisöäänestykseen, jonka voittajaksi nousi hattulalainen Katinalan lihakauppa. Yritys sai yleisöäänestyksen voittajana Suomen Messusäätiön 1000 euron palkinnon.

Lue lisää voittajista ja kilpailusta Messukeskuksen tiedotteesta.

Kuvia tilaisuudesta ja messuilta tullaan julkaisemaan Messukeskuksen mediapankissa.

Lähiruoka- ja luomumessut ovat osa isoa Kevätmessut -kokonaisuutta, jossa muita messuja ovat Kevätpuutarha, Sisusta, OmaMökki, Omakoti  ja Retkelle & Luontoon. Messut ovat avoinna sunnuntaihin 29.3.26 klo 17 saakka.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

 

Äänestä Vuoden lähiruokateko -kilpailun yleisön suosikkia!

Kuva: Kirsi Viljanen

Vuoden lähiruokateko -palkinnolla halutaan edistää lähiruoan tunnettuutta ja nostaa esiin lähiruoan merkitystä osana yhteiskuntaamme. Palkinnonsaajan valinnassa raati painottaa muun muassa vastuullisuutta, yhteistyötä ja uusien ratkaisujen kehittämistä lähiruokasektorilla. 

Määräaikaan mennessä kilpailuun tuli yli 40 ehdotusta. Näistä kilpailun arviointiraati on valinnut 6 finalistia, joista yleisö valitsee oman suosikkinsa. 

Finalistit ovat: 

Green City Farm / Perho Liiketalousopisto, Helsinki 

Herkkujuustola Oy, Sastamala 

Katinalan lihakauppa ja leipomo, Hattula 

Kinnarin tila, Hollola 

Kujalan tila, Hailuoto 

Pohjolan hedelmä Oy, Kuopio 

Yleisöäänestykseen pääset osoitteessa:  https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/vuoden-lahiruokateko/ 

Sekä Vuoden lähiruokateko 2026 että yleisöäänestyksen voittaja palkitaan Lähiruoka & luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa torstaina 26.3.2026. Yleisökilpailun voittajan 1000 euron palkinnon on myöntänyt Suomen messusäätiö. 

Lue lisää Lähiruoka & luomu –messuista https://lahiruokajaluomu.messukeskus.com/ 

Suomi sienitalouden suurmaa?

 

Voisiko korvasieni olla "Suomen pallokala", kysyi Henri Alén esityksessään. Kuva: MMM/kuvapankki

Voisiko Suomi olla sienitalouden suurmaa? Tätä kysymystä pohdittiin 13.1.2026 Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa, joka kokosi useita kymmeniä alan ammattilaisia niin paikan päälle kuin linjoille. Tilaisuus koostui alustuksista, joita pystyi seuraamaan myös etänä sekä paikan päällä toteutetuista työpajoista.

Tilaisuuden avasi erityisasiantuntija Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä, joka puheenvuorossaan toi esiin luonnontuotteiden mahdollisuudet ja miten niiden alihyödynnyksestä pitäisi päästä lisäarvon tuottamiseen. Viljanen toivoi, että tilaisuus antaisi osallistujille uutta tietoa, mahdollisuuden tutustua uusiin toimijoihin ja verkostoitumiseen sekä avaisi ovia erilaisiin yhteistyökuvioihin.

Yrittäjä Jarkko Lehtopelto Half Full Oy:stä toi esiin Suomen vahvuuksia kuten puhdas luonto, vahva osaaminen ja tutkimustieto, kulttuurimme tuoma tietotaito, vakaa toimintaympäristö ja toimijaverkostot ja miten näiden kautta sienisektorimme yhteistyötä tiivistämällä voisi tarjota maailmalle kestäviä ratkaisuja ja elämyksiä.

Tutkija Hanna Muttilainen Luonnonvarakeskuksesta kertoi, että tutkimusten perusteella metsänomistajat näkevät metsien monikäytön positiivisena asiana ja tasoittavan tulovirtaa sekä mahdollistavan tulonsaannin monipuolistamista. Metsänomistajista lähes 40% eli yli 220 000 henkilöä oli kiinnostunut tuottamaan metsien erikoiskeruutuotteita myyntiin ja yli 20% eli noin 140 000 metsänomistajaa oli kiinnostunut erikoissienten viljelystä. Muttilaisen joulukuussa 2025 hyväksytty väitöskirja on luettavissa täältä.

Keittiömestari ja yrittäjä Henri Alén totesi, että erityisesti ulkomaalaiset turistit ovat todella kiinnostuneita sienien monipuolisesta käytöstä ja valmistuksesta. Alén kertoi, että fine dining -ravintoloissa käytetään sieniä, mutta muissa ammattikeittiössä ei niinkään saatavuusongelmien vuoksi. Sienituntemus on nykyään todella huonolla tolalla ja sieniin liittyvää opetusta pitäisi lisätä jo peruskoulutasolla. Myös kokkien ammattiopetukseen pitäisi saada sienten käsittelyyn liittyvää opetusta. Ravintolat olisivat kiinnostuneita lisäämään sienten käyttöä, mutta niiden toimitusketjut pitäisi saada kuntoon ja ravintoloille pitäisi saada uusia tuotteita kuten villisienisekoituksia.

Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen kertoi omassa esityksessään luonnontuotealan valtakunnallisesta hankkeesta, jossa pyritään kehittämään luonnontuotteiden talteenottoa ja arvoketjuja. Hän esitteli myös luonnontuotealan valtakunnallisia toimijoita ja alaan liittyvää koulutusta ja lainsäädäntöä. Kerääjä.fi -sivustolta saa paljon luonnontuotealan tietoutta ja sivu tuo yhteen luonnontuotteiden myyjät ja ostajat. Partanen toi esiin sienitalouden haasteita, mutta myös tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Yrittäjä Saimi Hoyer korosti, että matkailijoille pitää luoda elämyksiä tarinoineen ja miten Suomen hiljainen luonto ja sen luonnontuotteet ovat tietyille matkailijaryhmille todellista luksusta. Hoyer myös peräsi, että ravintolakäyttöön pitäisi hyväksyä paljon nykyistä suurempi ruokasienivalikoima.

Toimitusjohtaja Eric Puro tällä hetkellä Euroopan suurimmasta funktionaalisten sienituotteiden valmistajasta Kääpä Biotech Oy:stä kertoi, että terveysvaikutteisten sienituotteiden globaalit markkinat ovat vahvassa kasvussa samaan aikaan kun puutuotteiden kysyntä on laskussa. Metsänomistajat saisivatkin erikoissienten tuottamisesta enemmän tuloja kuin perinteisestä puukaupasta. Puro korosti, että Suomella olisi kaikki mahdollisuudet nousta sienitalouden maailman kärkimaaksi vahvuuksiemme kuten puhdas ilma ja vesi ansiosta, mutta tilaisuuteen pitäisi tarttua nyt. 

Erikoistutkija Geza Szilvay VTT:ltä kertoi, miten sienirihmastoja voidaan hyödyntää esimerkiksi akustiikkapaneeleissa, lämpöeristeissä, pakkauksissa, kankaissa ja nahan korvikkeena. Materiaalituotannon lisäksi sienirihmastoja voisi hyödyntää uusissa elämyksellisissä ravintola-annoksissa tai designtuotteissa.

Alustusten jälkeen työpajoissa keskityttiin pohtimaan, mikä olisi sienitalouden tavoitetila viiden vuoden päästä ja mitä yhteistyö- ja markkinointikumppanuuksia tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan.

Työpajaosuuden veti Lari Karreinen Osana yhteistä ratkaisua Oy:stä.

Tilaisuuden toteutti Half Full Oy yhteistyössä Osana yhteistäratkaisua Oy:n kanssa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Tilaisuuden tallenteen voit katsoa täältä.

Tilaisuuden materiaalit voit katsoa täältä.

Kaikki paitsi sienestys on turhaa!

MMM:n uutinen aiheesta täällä.

Teksti ja kuvat: Kirsi Viljanen

ps. Jos sienitaloutta lähdettäisiin viemään isosti eteenpäin, kumpaa brändiä kannattaisit: Mushroom nation vai Fungi nation?