Koronan vaikutuksia elintarvikealan pk-yrityksille

Kuvituskuvassa kauppahallin tiskiä, jossa kotimaisia sieniä ja kasviksia. Kuva: MMM:n kuva-arkisto

Olemme nyt kohta vuoden kärvistelleet koronapandemian vuoksi. Nopeasti koko maailmaan levinnyt tauti on vaikuttanut meihin kaikkiin laaja-alaisesti. Ruokasektorin koordinaatiohanke päätti selvittää, miten poikkeuksellinen tilanne on vaikuttanut elintarvikealan pk-yrityksiin. Se tilasi selvityksen Gaia Consulting Oy:ltä. Selvityksen tulokset julkistettiin 3.2.2021 ja tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä täältä. Selvityksen kyselyyn vastasi 106 yritystä, lisäksi haastateltiin 20 yritystä. Tulokset eivät ole siis tilastollisesti yleistettävissä koko alaan, mutta ne antavat signaaleja siitä, minkälaisia erilaisia vaikutuksia pandemialla on jo ollut.

Selvityksen mukaan koronapandemia on vaikuttanut negatiivisesti enimmällä osalla vastaajista myyntiin, kannattavuuteen, tuotantomääriin ja asiakasmäärään. Osalla vastaajista koronaepidemia on vaikuttanut positiivisesti etenkin myyntiin, asiakasmääriin ja yrityksen tulevaisuudennäkymiin. Myös tunnettuus, strategian tai toiminnan uudistaminen ja imago saivat mainintoja aiheina, joihin on ollut positiivisia vaikutuksia. Myyntikanavien vertailussa suhteellisesti eniten myynti on kasvanut suoramyynnin ja oman verkkokaupan kanavissa, kun taas eniten myynti on vähentynyt ruokapalvelujen ja alan messujen kanavissa. Samanlaisia tuloksia niin negatiivisista kuin positiivisista vaikutuksista oli nähtävissä Elintarvikealan pk-yritystentoimintaympäristö 2020 –raportissa.

Kyselyssä selvitettiin myös yritysten selviytymiskeinoja poikkeustilanteessa. Kyselyn perusteella myyntikanaviin liittyvät muutostoimet (asiakasryhmien laajennus, suoramyynnin ja kotiinkuljetuspalvelujen lisääminen, verkkokaupan perustaminen) ja tuote- ja toiminnan kehitys olivat yritysten yleisimpiä keinoja sopeutua koronakriisistä tähän mennessä.

Kyselyn mukaan yritysten riskeihin varautuminen on huonolla tolalla, ja vain harvalla yrityksellä oli suunnitelmia esimerkiksi asiakaskunnan katoamiseen, raaka-aineiden/materiaalien toimitusvarmuuteen tai logistiikan toimivuuteen liittyen. Tähän tulee jatkossa puuttua yritysten iskunsietokyvyn lisäämiseksi. Selvitys toi esiin myös haavoittuvuuden, jos yritys oli keskittynyt vain yhteen asiakasryhmään tai myyntikanavaan. Asiakasryhmän laajennus ja uusien myyntikanavien löytäminen antaakin yrityksille vankempaa pohjaa.

Selvityksen perusteella yrityksillä on pandemiasta huolimatta aika positiivinen vire. Yritysten investointi- ja kehittämishalukkuus on korkealla, mikä osoittaa, että uskoa tulevaisuuteen onneksi on.

Teksti: Kirsi Viljanen