Turussa varhaisperunoista varhaisimmille - neitsytperunoille - on jo kolmatta kesää omistettu oma juhla, Neitsytperunafestivaalit, jota tänä vuonna juhlittiin Aurajoen upeissa maisemissa 13.-15.6. Keittiömestarit, ravintolat ja muut yritykset olivat laittaneet parastaan ja loihtineet mahtavia maisteluannoksia, joissa pääosassa oli tietysti neitsytperuna.
Viereisessä teltassa järjestetty Suuret oluet - pienet panimot -tapahtuma tarjosi puolestaan 11 pienpanimon tuotteiden voimin palan painiketta. Alue oli rakennettu mahtavasti niin, että ruoka-annokset haettuaan pystyi siirtymään juomapuolelle, jossa myös opastettiin oikean oluen löytämistä valittuun annokseen. Lisää tämänkaltaista ruoan ja juoman nivomista yhteen!
Viereiseltä lähiruokatorilta pystyi ostamaan paikan päällä syötäviä tai mukaan ostettavia annoksia. Lisäksi mukana oli pienyrityksiä ympäri Varsinais-Suomea. Myyntipöydistä löytyi niin maatilajäätelöitä, myllytuotteita, leipomotuotteita, varsinaissuomalaista perinneruokia ja marjajalosteita. Varhaisperunaakin oli saatavilla - totta kai! Tänä iltana ainakin meillä herkutellaan ihanalla lapskoussilla (kiitos Turun keittiömestarit!), sillikaviaarilla ja saaristolaislimpulla. Ja sydämeni jo Helsingin lähiruoka- ja luomumessuilla vieneellä JusThain taivallisella thai-kastikkeella, jonka kaikki ainekset on kasvatettu Laitilan lähialueilla - lähiruoka voi yhtä hyvin olla vähän eksoottisempaakin!
Turun Keittiömestarit maistattelivat ja myivät maukasta lapskoussia, sillikaviaaria ja saaristolaisleipää |
Tänään festivaalin yhteydessä järjestettiin Perunasymposium, joka järjestäjien mukaan lajissaan oli maailman ensimmäinen. Asiantuntijapuheenvuoroissa kuultiin perunan merkityksestä osana ruokakulttuuriamme, perunan viljelystä ja perunan laadun parantamiseen tehtävästä työstä, neitsytperunan mahdollisuuksista hakea EU:n nimisuojausta ja lasten ja nuorten perunan käyttö- ja arvostustutkimuksista. Itse olin paikalla kertomassa lähiruokaohjelman ilosanomaa.
Päivän mielenkiintoisimman puheenvuoron piti perulaisessa La Molinan yliopistossa työskentelevä Ritva Repo-Carrasco-Valencia, joka kertoi perunan historiasta ja sen nykytilasta sen synnyinsijoilla Perussa. Vaikka sielläkin riisi saa sijaa ruokapöydässä, niin peruna on silti hyvin arvostettu ja käytetty. Yli 200 alkuperäislajikkeen kirjo on mahtava ja saimme maistella mm. sini- ja punasävyisiä perunalastuja.
Andien luonnonolot aiheuttavat omat haasteensa alueen ruokatuotannolle, mutta vuosisatoja ja -tuhansia siellä asunut kansa on oppinut myös hyödyntämään olosuhteita. Repo-Carrasco-Valencia kertoi Perussa kaupassa hyvin yleisestä Tunta-perunatuotteesta. Sen kasvusijat lähes 4 000 metrin korkeudessa aiheuttavat perunaan kitkeryyden ja ilman luontoa hyväksikäyttäviä prosessointeja se olisi käyttökelvoton. Sukupolvesta toiseen kulkeva tietotaito kuitenkin tekee siitä kansanherkun: noston jälkeen perunat lajitellaan, sitten ne kylmäkäsitellään kasoissa ulkona 3-4 päivän ajan yöpakkasten ollessa hieman nollan alapuolella. Tämän jälkeen perunat siirretään 20-30 päiväksi jokeen likoamaan, jonka jälkeen niille tehdään vielä yhden yön pakkaskäsittely ulkona. Mielenkiintoinen prosessi päättyy perunoiden tallaamiseen jaloin, jolloin niistä irtoavat kuoret. Jäljelle jäänyt massa kuivataan ja pakataan ja herkku on valmis kaupan hyllyyn.
Päivästä jäi tosi hyvä fiilis. Kiitos Kaffeli ja muut tapahtuman järjestäjät! Tarvitsemme lisää tämänlaisia tuottajat ja kuluttajat yhteentuovia ja upeita paikallisherkkuja tietoisuuteen nostavia tilaisuuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti